Säännöt

YLEISET SÄÄNNÖT

1§ Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Hybridi Turku ry, ja näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Turku, ja sen virallinen kieli on suomi.

2§ Tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on

  • 1. toimia Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan opiskelijayhdistysten etu- ja yhteistyöjärjestönä;

  • 2. edistää Turussa opiskelevien opiskelijoiden sosiaalista kanssakäymistä, yhteenkuuluvuutta, opiskeluympäristöä ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.

3§ Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • 1. järjestää keskustelu-, tiedotus- ja muita vastaavia tilaisuuksia sekä harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
  • 2. pitää yhteyttä tiedekunnan eri koulutusohjelmia lähellä oleviin järjestöihin ja hallintoelimiin;
  • 3. tekee ehdotuksen opiskelijaedustajista luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan hallintoelimiin ja niihin rinnastettaviin työryhmiin ja toimikuntiin;
  • 4. voi tarvittaessa ryhtyä muihinkin samantapaisiin tarkoitusta edistäviin toimiin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys

  • 1. voi järjestää asianmukaisella luvalla huvitilaisuuksia, rahankeräyksiä ja arpajaisia;
  • 2. voi ottaa vastaan jälkisäädöksiä ja lahjoituksia;
  • 3. voi kerätä jäsenmaksuja.

4§ Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.

JÄSENYYS

5§ Varsinaiset jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Turun yliopiston luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnan piirissä toimiva tai muu Turun yliopiston opiskelijoiden luonnontieteitä tai tekniikkaa läheisten alojen rekisteröity opiskelijayhdistys. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen kokous.

6§ Kannattajajäsenet

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö. Kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannattajajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa.

7§ Kunniajäsenet

Kunniajäsenekseen yhdistyksen kokous voi yksimielisellä päätöksellään kutsua henkilön, jolle yhdistys haluaa osoittaa tunnustusta yhdistyksen hyväksi suoritetusta toiminnasta. Kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus yhdistyksen kokouksessa, mutta hän on vapaa jäsenmaksuvelvoitteesta.

8§ Eroaminen

Varsinaisen jäsenen ennen syyskuun 30. päivää tekemän eroilmoituksen perusteella ero astuu voimaan seuraavan kalenterivuoden alusta ja ennen maaliskuun 31. päivää tekemän eroilmoituksen perusteella ero astuu voimaan seuraavan heinäkuun alusta. Yhdistyksen jäsenillä on milloin tahansa oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

9§ Erottaminen

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, jos jäsen

  • 1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
  • 2. on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä;
  • 3. ei enää täytä jäsenyyden edellytyksiä tai
  • 4. toimii olennaisesti vastoin yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusta.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätös on tehtävä enemmistöllä yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Ennen päätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen, ellei erottamisen perusteena ole jäsenmaksun laiminlyöminen vähintään kahdelta toimikaudelta.

10§ Jäsenten suoritettavat maksut

Liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruus päätetään vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa. Liittymismaksu ja vuosittainen jäsenmaksu voi olla erisuuruinen varsinaisen ja kannattajajäsenen osalta. Yhdistyksen kokous voi yksimielisellä päätöksellään päättää ylimääräisestä jäsenmaksusta yhdistyksen varsinaisille jäsenille yhdistyksen taloudellisen tilan tai muun painavan syyn sitä edellyttäessä.

YHDISTYKSEN KOKOUKSET

11§ Päätöksenteko

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen kokouksia ovat kevät- ja syyskokous sekä ylimääräinen kokous.

12§ Yhdistyksen kokoukset ja kokouskutsu

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle yhdistyksen hallitus enintään neljä (4) viikkoa ja vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta jäsenille suunnatulla postitetulla kirjeellä tai sähköpostilla jäsenen antamaan osoitteeseen. Kokouskutsussa on mainittava kokouspaikka ja -aika. Yhdistyksen jokainen varsinainen jäsen valitsee omassa yhdistyksen kokouksessa kaksi (2) edustajaa ja heille kaksi (2) varaedustajaa yhdistyksen kokoukseen. Yksi edustaja voi edustaa vain yhtä jäsentä ja voi käyttää yhtä (1) ääntä. Jokaisella äänivaltaisella edustajalla on oltava edustamaltaan jäsenyhdistykseltä valtakirja, jonka on allekirjoittanut kaksi (2) edustettavan jäsenyhdistyksen nimenkirjoitusoikeudellista jäsentä. Äänivaltainen edustaja ei saa äänestää itseään koskevissa päätöksissä. Yhdistyksen kannatus- ja kunniajäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään yhdistyslain 23§:ssa mainittuja tai niihin verrattavia asioita, kuten:

  • 1. yhdistyksen sääntöjen muuttamista;
  • 2. kiinteistön luovuttamista tai kiinnittämistä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta
  • huomattavan muun omaisuuden luovuttamista;
  • 3. hallituksen, sen jäsenen, toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan valitsemista tai erottamista;
  • 4. tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä; 

  • 5. jäsenmaksun määräämistä;
  • 6. jäsenen erottamista tai
  • 7. yhdistyksen purkamista.

Kun kokouksessa käsitellään tässä pykälässä mainittuja asioita, on esityksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

13§ Päätösvaltaisuus

Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun kokous on sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

14§ Kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä 31. maaliskuuta mennessä. Kevätkokouksen tehtävänä on

  • 1. käsitellä ja vahvistaa edellisen vuoden toimintakertomus;
  • 2. vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
  • 3. käsitellä muut mahdolliset asiat.

15§ Syyskokous

Marras–joulukuussa pidettävän syyskokouksen tehtävänä on

  • 1. käsitellä taloudenhoitajan esittelemä taloudellinen katsaus;
  • 2. päättää seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta;
  • 3. päättää seuraavan vuoden talousarviosta;
  • 4. valita yhdistykselle seuraavaksi toimikaudeksi hallitus: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja sekä vähintään kaksi (2), mutta enintään kymmenen (10) muuta hallituksen jäsentä;
  • 5. valita yhdistykselle seuraavaksi tilikaudeksi yksi (1) tai kaksi (2) toiminnantarkastajaa tai tilintarkastajaa ja hänelle/heille varatoiminnantarkastajat tai varatilintarkastajat;
  • 6. päättää seuraavan vuoden liittymis- ja jäsenmaksuista;
  • 7. käsitellä muut mahdolliset asiat.

16§ Ylimääräinen kokous

Hallitus voi kutsua yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koolle. Ylimääräinen kokous on pidettävä myös, milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamaansa tarkoitusta varten hallitukselta kirjallisesti pyytää, tai kun yhdistyksen kokous niin päättää. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa pyynnöstä, tähän kuitenkaan laskematta toukokuun viimeisen päivän ja elokuun ensimmäisen päivän välistä aikaa.

17§ Kokousjärjestys

Yhdistyksen kokouksessa puhetta johtaa kokouksen keskuudestaan valitsema puheenjohtaja. Yhdistyksen kokouksen sihteeri valitaan kokouksen alussa. Jokaisella yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on aloiteoikeus yhdistyksen kokouksessa. Aloitteet asioissa, joista tulee mainita kokouskutsussa, on jätettävä yhdistyksen hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun, paitsi 17§:ssä tarkoitetussa tapauksessa, jossa aloite pyynnön yhteydessä. Asiat, joita ei ole mainittu kokouskutsussa, on keskustelun jälkeen siirrettävä seuraavaan kokoukseen, jos niitä ei julisteta kiireellisiksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) ääntenenemmistöllä. Päätös, joka koskee yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavaa omaisuutta, on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä, tulee yhdistyksen kokouksen päätökseksi, paitsi niissä tapauksissa, joissa laissa tai näissä säännöissä on toisin määrätty. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja kannattaa. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut, ja äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

18§ Pöydällepano

Asia voidaan ensikäsittelyssä vähintään kahden (2) edustajan vaatimuksesta panna pöydälle. Jatkokäsittelyssä asiaa ei voida enää panna pöydälle.

19§ Hallituksen erottaminen

Mikäli yhdistyksen kokous luottamuslauseäänestyksessä ääntenenemmistöllä toteaa, ettei hallitus, sen puheenjohtaja tai jäsen nauti kokouksen luottamusta, katsotaan hallitus tai epäluottamuslauseen saanut jäsen erotetuksi.

20§ Hallitus

Ellei yhdistyksen kokous muuta päätä, pyritään yhdistyksen hallitus valitsemaan seuraavasti: Jokaisen varsinaiseksi jäseneksi hyväksytyn jäsenjärjestön piiristä pyritään valitsemaan hallitukseen ainakin yksi edustaja.

Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja vähintään kaksi (2), mutta enintään kymmenen (10) muuta jäsentä. Hallitus nimeää keskuudestaan tarvittavat toimihenkilöt. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen jäsen ei ole vaalikelpoinen kahden peräkkäisen toimikauden jälkeisenä vuonna. Hänet voidaan kuitenkin valita puheenjohtajaksi, ellei hän ole tässäkin tehtävässä toiminut kahta peräkkäistä kautta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsutavasta päättää hallitus. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

21§ Hallituksen puheenjohtajan tehtävät

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on:

  • 1. valmistella hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta hallituksen kokouksissa;
  • 2. valvoa, että yhdistyksen toiminnassa noudatetaan yhdistyksen sääntöjä ja tarkoitusta, sekä lakia ja hyviä tapoja;
  • 3. valvoa ja ohjata muiden hallituksen jäsenten toimintaan;
  • 4. kehittää yhdistyksen toimintaa.

22§ Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:

  • 1. valmistella yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi tulevat asiat;
  • 2. panna täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset;
  • 3. hoitaa yhdistyksen hallintoa ja taloutta yhdistyksen kokouksen hyväksymien ohjeiden mukaan;
  • 4. tehdä yhdistyksen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, mikäli näistä
  • säännöistä ei muuta johdu;
  • 5. hoitaa muut asiat yhdistyksen kokouksen päätösten mukaisesti.
  • 23§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

    Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja kukin erikseen. Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi henkilöllä, jolla on siihen yhdistyksen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

    24§ Yhdistyksen talous

    Yhdistyksen toimintakausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on esitettävä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus yhdistyksen kevätkokoukselle tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapaudesta päättämistä varten. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien on annettava kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kevätkokousta. Yhdistyksen toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien ja varatoiminnantarkastajien tai varatilintarkastajien toimikausi on kalenterivuosi.

    25§ Ohjesäännöt

    Näitä sääntöjä täydentävillä ohjesäännöillä voidaan antaa täsmentäviä määräyksiä hallituksen toiminnasta ja tehtävistä, sekä muista yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeistä asioista. Ohjesääntöihin ei saa ottaa näiden sääntöjen tai Suomen lakien tai asetusten kanssa ristiriidassa olevia määräyksiä.

    26§ Sääntöjen muuttaminen

    Ehdotus näiden sääntöjen muuttamiseksi

    • 1. voidaan hyväksyä yksimielisellä päätöksellä yhdistyksen kokouksessa,
    • 2. tai muutosehdotus on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kolmenkymmenen (30) päivän väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Tullakseen hyväksytyksi on ehdotuksen kummassakin kokouksessa saatava vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistö annetuista äänistä.

    YHDISTYKSEN TOIMINNAN LOPETTAMINEN

    27§ Yhdistyksen purkautuminen ja lakkauttaminen

    Ehdotus yhdistyksen purkamiseksi on hyväksyttävä vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä yhdistyksen kokouksessa. Jos yhdistyksen varsinaisten jäsenten lukumäärä laskee alle kolmen (3), tulee yhdistyksen purkautua. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkautumisesta päättävän kokouksen määrittämällä tavalla. Kun yhdistys on päättänyt purkautumisestaan, valitsee purkautumisesta päättävä kokous tarvittaessa kolme (3) selvitysmiestä huolehtimaan purkautumisesta johtuvista selvitystoimista.